Näihin projekteihin haetaan prekliinisen vaiheen opiskelijoita väitöskirjaprojekteihin.

 


INSTAR-tutkimus:

Suomessa ja Norjassa tehtävä monikeskustutkimus, joka selvittää pikkulapsen ensimmäiseen uloshengitysvaikeuskohtaukseen annetun kortisonihoidon hyötyä korkean astmariskin potilailla isossa aineistossa (n=280). Tavoitteena on toistaa Vinku- ja Vinku2-tutkimusten löydökset (astman kehittymisen esto), tunnistaa astmariskilapset entistä paremmin sekä ymmärtää astman varhaista patogeneesiä ja hoidon vaikutusmekanismeja paremmin.

Odotetut tulokset:

1. Pystymme entistä paremmin tunnistamaan korkean astmariskin potilaat.

2. Kortisonihoito vähentää merkittävästi astman kehittymistä korkean riskin potilailla.

3. Pystymme tunnistamaan astmalle altistavia ja siltä suojaavia immunologisia, geneettisiä ja ympäristöön liittyviä tekijöitä.



VINKU-tutkimus:

Vinku-projekti aloitettiin vuonna 2000. Sen keskeisenä tavoitteena on ollut selvittää lasten osastohoitoa vaatineen uloshengitysvaikeuden virusetiologia ja miten se vaikuttaa prednisolonin hoitovasteeseen. Lisäksi tavoitteenamme on ollut selvittää tulehdusvälittäjäaineiden merkitystä taudinkulkuun lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

Kysymyksiä:

1. Poikkeaako rinoviruksen aiheuttama uloshengitysvaikeus kohtaus immunologisesti RS-viruksen aiheuttamasta kohtauksesta?

2. Liittyykö rinoviruksen ja RS-viruksen aiheuttaman uloshengitysvaikeuden ennuste potilaan sytokiinituotantoon?

3. Mikä prednisolonin immunologinen vaikutusmekanismi selittää lääkevasteen eroa rinoviruksen ja RS-viruksen aiheuttamassa uloshengitysvaikeudessa?



VINKU 14V -tutkimus:

VINKU-tutkimuksen 5-vuotisseurantakäynnille kutsutaan kaikki vinkututkimukseen osallistuneet varhaisesta uloshengitysvaikeudesta kärsineet lapset. Selvitämme näiden lasten sairaushistorian, atopian ja keuhkofuntion kouluiän kynnyksellä sekä otamme geeninäytteet. Tutkimus alkoi elokuussa 2007.

Kysymyksiä:

1. Lisääkö alttius saada rinoviruksen aiheuttama varhainen uloshengitysvaikeuskohtaus aktiivisen astman ja alentuneen keuhkofunktion riskiä vielä kouluiässä verrattuna muiden virusten aiheuttamaan tautiin?

2. Mitkä ovat parhaat ennusteelliset muuttujat (tiedot kliinisestä taudin kulusta, suvusta, ympäristöstä, virusetiologiasta, tulehdusarvoista vai lapsen genetiikasta) arvioitaessa lapsen varhaisen uloshengitysvaikeuden pitkäaikaisennustetta?

3. Miten pitkälle varhaiseen uloshengitysvaikeuteen annetun systeemisen kortikosteroidihoidon teho ulottuu?



VINKU 2 -tutkimus:

Tutkimus selvittää rinoviruksen aiheuttaman varhaisen uloshengitysvaikeuden immunopatogeneesia ja geneettistä taustaa. Tutkimus selvittää prospektiivisesti myös rinoviruksen aiheuttamassa ensimmäisessä uloshengitysvaikeuskohtauksessa annetun systeemisen kortikosteroidilääkityksen immunologisia vaikutuksia ja sen tehoa vähentää toistuvaa uloshengitysvaikeutta. Astman puhkeamista ja keuhkofunktiota tutkitaan vielä 3 ja 6 vuoden iässä. Tutkimus alkoi toukokuussa 2007.

Kysymykset ja odotetut tulokset:

1. Rinoviruksen määrä ja persistenssi uloshengitysvaikeuden aikana liittyvät huonoon ennusteeseen.

2. Rinovirus infektion laukaisemalle vinkutaudille alttiiden lasten immunologia ja genetiikka ovat poikeavia ja ne heijastuvat huonoon ennusteeseen.

3. Systeeminen kortikosteroidi rinovirusinfektion laukaiseman uloshengitysvaikeuden hoitona vähentää toistuvaa uloshengitysvaikeutta ja astmaa sekä estää epäsuotuisaa immunologista kehitystä.

 

 

MARC 30 - tutkimus:

 

Tämä suomalais-yhdysvaltalainen monikeskustutkimus, johon kuuluu yhteensä 18 keskusta (2700 lasta), selvittää vaikean bronkioliitin (ensimmäinen uloshengitysvaikeuskohtaus <2-vuotiaalla lapsella) syitä. Suomesta on mukana TYKS:n, TAYS:n ja KYS:n lastenklinikat (400 lasta) ja suomalaiset keskukset ovat ainoita, jotka tekevät hankkeen pitkäaikaisseurannan eli selvittävät astman kehittymisen kouluikään asti. Suomen osuutta koordinoidaan Turusta. Tutkimus alkoi vuonna 1998.

 

Tavoitteet:

 

1. Selvittää vaikean, tehohoitoa vaativan, bronkioliitin syitä.

2. Selvittää astmaa ennustavia tekijöitä bronkioliitti potilailla.

3. Selvittää bronkioliitin ja astman immunopatogeneesia.

 


BOKA – tutkimus:

 

Nielurisat kuuluvat imukudokseen ja ovat strategisesti keskeisillä paikalla sekä hengitysteiden että ruoansulatuskanavan portilla. Ne muodostavat ensimmäisen anatomisen kontaktin ympäristön ruoka- ja hengitystieallergeeneihin ja mikrobeihin. On alustavaa tutkimusnäyttöä, että imusolmukkeiden (kuten nielurisat), toiminnalla on keskeinen merkitys allergeenien siedon (toleranssin) kehittymisessä ja siten saattavat tarjota aivan uuden ja huipputehokkaan tavan siedätyshoitoon. Tutkimuksen alkuperäinen tavoite, josta nimikin juontaa juurensa, oli eristää bokavirus ensimmäisenä maailmassa. Tutkimukseen kerättiin nielu- ja kitarisat 200:ta potilaalta, ja niiden immunologinen ja virologinen tutkimus on käynnissä.

 

Tavoitteet:

 

1. Selvittää nielurisojen immunologiaa allergisilla ja ei-allergisilla henkilöillä.

 

2. Selvittää virusinfektioiden persistoimisen yhteyttä nielurisojen immuunivasteisiin.

 


PreDicta - tutkimus:

 

EU:n rahoittaman tutkimushanke, joka selvittää astman jatkumiseen vaikuttavia tekijöitä kouluikäisillä lapsilla. Mukana on 14 eurooppalaista huippuluokan astmatutkimuskeskusta, joista 5 on kliinisiä tutkimuskeskuksia. TYKS:n Lastenklinikka ja Turun yliopiston virologian laitos ovat mukana sekä kliinisissä, virologisissa, bakteriologisissa että immunologisissa projekteissa – ja ainoina suomalaisina keskuksina mukana. Kliinisessä kohortissa seurataan 40:tä astmaa sairastavaa ja 20:tä tervettä lasta 2 vuoden ajan. Tutkimus alkaa syksyllä 2011.

 

Tavoitteet:

 

1. Selvittää astman jatkumiseen vaikuttavia immunologia tekijöitä kouluikäisillä lapsilla.

 

2. Ymmärtää infektioalttiuden ja immunologisen poikkeavuuden välisiä yhteyksiä.

 

 

 

Tons2-tutkimus

 

Tons2-tutkimus selvittää nenään annettavan elävän-heikennetyn influenssarokotteen ja/tai kielenalus siedätyshoidon vaikutusta imukudoksen toimintaan. Tutkimuksessa interventiovalmiste annetaan nielurisaleikkausjonossa oleville potilaille, ja poistettavat nielurisat tutkitaan perusteellisesti sekä immunologisesti että virologisesti. Hankkeeseen osallistuvat Turun yliopistollisen keskussairaalan (TYKS), Salon aluesairaalan (SAS) ja Satakunnan keskussairaalan (SATKS) Korvaklinikat sekä Turun yliopiston laitoksia ja Sveitsin allergia- ja astmainstituutti (SIAF).


Hypoteesit:

 

1. Siedätyshoito indusoi nielurisojen T-soluissa toleranssia allergeeneille.

 

2. Influenssarokote indusoi vahvan interferonivasteen, joka kytkeytyy alentuneeseen tyypin 2 auttaja T-solu toimintaan (suotuisia vaikutuksia infektion torjunnan ja allergeenitoleranssin kannalta).

 

3. Influenssarokote yhdessä siedätyshoidon kanssa indusoi paremman vasteen siedätyshoitoon kuin siedätyshoito yksinään.